Krui-krrä, ilmasta kuulin
kun kurkien saapuvan näin.
Kevät on tullut, sen tunsin
lintuin lentäissä pohjoista päin.
Rannalla sinisen taivaan
niin väsyneinä matkastaan
ne auttoivat toinen toistaan
kuikuillen aurassaan.
Krui-krrä; kuorona raikui
ilmassa keväisen illan.
Ja kirahtaen huudot kaikui
lintuin joukosta kurkiauran.
Kaarsivat, liisivät kerran
vain viipyen tovin verran
ne taas matkaan lähtien
lensivät kujertaen.
Krui-krrä ; etääntyi ääni
kauemmas kaikkosi aura.
Hiljeni raikuva huuto.
kohti metsiä jatkuen matka.
Suhisi siipien iskut
voimalla myrskytuulten
mukaan metsän huminat loivat
niihin soinnut sävelten.
Krui-krrä; kauempaa kuuluu
vielä sooloilu trumpetin.
Mutta lintujen matka jatkuu
lähteille pohjoisten aapojen.
Rämeillä, suonsilmäkkeillä
pian kuuluvat kuikuilut
ja hetteistä sammalien
nuo lintujen kirahtelut.
Krui-krrä, vieläkin soittaa
kaiku mahtava korvissain.
Äänetön hiljaisuus täyttää
taas illan keväisen maailmain.
Kuulu ei kujerrus kurjen
näy ei lintua parven.
Pois hitain siiven iskuin
ne kaikkosi aurassaan.
Runot sadut vitsit ja laulujen sanat: AarreRunot.com
|
Kirjoituksen herättämiä kommentteja, ajatuksia, rakentavaa palautetta, kehuja ...
0 kommenttia (kommentoi)